Forssan teolliset symbioosit

Forssan teolliset symbioosit

forssa teolliset symbioosit
Pilotoitu ratkaisu
Forssan teollinen symbioosi edistää materiaalitehokkuutta, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä sekä uuden liiketoimUusioaines, innan syntyä. Symbioosissa on mukana useita suuria ja pieniä yrityksiä, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan ja hyödyntävät toistensa sivutuotteita.
Kontaktihenkilö

Tekinen johtaja Antti Heinilä antti.heinila [at] forssa.fi

Keitä mukana
Forssan kaupunki, Boreal Kasvinjalostus, DuPont, Envor Group, HKScan, Lemminkäinen Infra, LHJ Group, St1 biofuels, Saint Gobain Isover, Tambest Glass Solutions, Parma Oy, Uusioaines Oy, Vapo
Tiivistelmä

Jätteiden käsittelystä, kierrätyksestä, biotaloudesta alkunsa saanut toiminta on johtanut merkittäviin teollisiin symbiooseihin. Forssan seudun kiertotalous pelkistetyllä esimerkillä:

Forssa sijaitsee keskellä ns. viljan tuotannon keskusaluetta. Boreal Kasvinjalostus Oy jalostaa ja markkinoi peltokasvilajikkeita. Lähialueen pelloilta tuotetusta viljasta osa lähtee Dupontin Jokioisten tehtaalle, joka ottaa viljasta omiin tuotteisiinsa talteen entsyymejä. Tämän jälkeen vilja jatkaa matkaa naapurissa sijaitsevalle ST1:n bioetanolitehtaalle, josta siitä valmistetaan etanolia.

Prosessin vaatima energia tuotetaan hakkeella ja hakkeen lisäksi poltetaan myös viljan kuoret. Valmis etanoli sekoitetaan liikennepolttoaineisiin ja prosessin sivutuotteena syntynyt mäski eli valkuaisainerehu toimitetaan alueen sikatiloille sikojen ruoaksi (yksittäinen huomio, että Suomi on poikkeuksellisen vahvasti ulkomailta tuodusta soijarehusta riippuvainen, tämä lisää kotimaisuusastetta). Myös pellolta tulee vilja suoraan sikojen ruoaksi ja vastaavasti sikatiloilta lanta palaa pellon ravintoketjuun.

Valtaosa alueen sikatilojen sioista päätyy HKScan Oyj:n Forssan lihajalostamolle, jossa niistä jalostetaan elintarvikkeita. Elintarviketuotannosta biojalostukseen kelpaavat jätteet.

LHJ Group kerää lähialueen biojätteet, jotka toimitetaan edelleen Envor Group Oy:lle, joka valmistaa niistä biokaasua. Prosessin yhteydessä syntynyt mädäte sekä prosessissa talteen otettava ammoniumsulfaatti lähtevät osittain lannoitteeksi lähialueen pelloille osaksi viljantuotantoa, josta tämä esimerkkiketju saa alkunsa.

Valmista biokaasua voi tankata autoihin Envorin tankkauspisteestä. Valtaosa kaasusta kuitenkin menee suoraan Saint Gobain Isoverin Forssan tuotantolaitokseen lasivillaeristeiden valmistusprosessin energiaksi. Valmistusmateriaalina lasivillan tuotannossa Saint Gobain Isover käyttää Uusioaines Oy:n sekä Envorin toimittamaa kierrätyslasia, siis puhdasta lasijätettä. Kierrätyslasijätettä yritykset saavat sekä keräämällä eri keräyspisteistä että paikalliselta lasiosaaja Tambest Glass Solutionsilta. Lasivillan sidosaineena käytetään myös Envorin biokaasuprosessissa talteen otettua ammoniumsulfaattia.

Osa valmiista lasivillasta toimitetaan vieressä olevalle Parma Oy:n betonielementtitehtaalle, joka käyttää sitä valmisbetonielementtien eristeenä. Jätebetoni toimitetaan Forssan Lemminkäinen Infran toimipisteelle hyötykäytettäväksi. Forssassa toimiva Vapon yksikkö tuottaa yrityksille ja kotitalouksille kaukolämpöä turpeesta ja hakkeesta sekä lisäksi sähköä. Myös Envorin biokaasulaitos pystyy tuottamaan sähköä.

Forssan teollinen symbioosi sisältää lukuisan määrän pienempiä edellä kuvattuihin prosesseihin liittyviä symbiooseja sekä merkittävän logistiikan työllistävän ketjun. Kaupungin tavoitteena on, että tuulivoimaloiden ja vireillä olevan biojalostamohankkeen toteutuminen mahdollistavat myös koko edellä kuvatun ketjun sähkön tuottamisen paikallisesti. 

Arviointi

?

Rahoitus
?
Paikkakunta
Forssa
Energialähteet
Energiateknologiat
Teknologioiden sijainti
Energian käyttömuodot
Suunnittelu- ja toteutusvaiheet